Kirjailija on meänkielen dosentti. Kirja ei ole taidetta, ei tiedettä, ei taiteentiedettä. Vaan tieteentaidetta. Katso osia kokonaisuuden kautta, Ei toisin päin. Kaksi kieltä, kaksi todellisuutta, taiteen ja tieteen elämänmuodot: 1. Puhekieli ymmärtää subjektiivisesti verbeinä. Verbin pitää elää. 2. Kirjakielellä ymmärrät koettavilla substantiiveilla. Kvanttifysiikka sanoo että atomi on sekä verbiä että substantiivia. Kuin kahdet kielimuodot. Kirjaimet on keksintö, joka loi uuden elämänmuodon. Tekstisanat kansallistavat mieltä ja heijastavat yleistä. Tekee meistä joukkoeläimiä. Tekstittömät ajattelevat yksittäisesti. Ego koostuu enimmäkseen teksteistä, jotka saavat merkityksensä koulussa ja luovat julkisen yhteiskunnan. Ajatteleva kirjahylly, joka analysoi diskurssien kautta. Lukulasit, sanovat kyläläiset. Ego on sosiaalinen rakenne, joka lepää koetun tyhjyyden perustalla, jolla ei ole sukupuolta. Kehittyi kirjapainojen kanssa. Jättimäinen kasvu 1800-luvun yleisen koulutuksen seurauksena. Kulttuurin kehitys kulkee katuluovuudesta kateederi-älykkään egoon. Yksityisestä luojankielestä yleiseen johtajankieleen. Taide sanoo että luovuus on olla oppimaton ja tekstitön. Äkkipikaiset ja lukihäiriöiset ovat paremmat tässä. Koulutetut samastavat itsensä tekstien kanssa ja ajattelevat tekstisanoilla helikopterin näkökulmasta. Masennus on egon pyrkimys tappaa sielu. Egokuolema on tekstikuolema. Yhteiskunnan kulttuuri tuhoutuu. Sinä menet takaisin paljasjalkaiseen elämään ja ajattelet kuin kyläläiset alhaalta ylös. Egokuolema on kuvattu kaikissa kirjakulttuureissa. Ei ole tekstittömissä kulttuureissa.
ArbetstitelTaiteen vai musteen valta?
Standardpris229.00
Illustrerad Orginaltitel
Åldersgrupp
BandtypHäftad
Recensionsutdrag
Läsordning i serie3
MediatypBok
AvailableToOrder IsContractProduct Inlaga
Sidor116
Publiceringsdatum2018-07-19 00:00:00
FörfattareBirger Winsa
Kort BeskrivningSinä tunnet verbeillä ja ajattelet substantiiveilla.
Kirjoitukset ovat sanoilla maalattuja kuvia. Katso kuvia, älä mustetta. Kirja kertoo yhdestä ajatuksesta
kahdesta eri näkökulmasta. Kirjoitus ei ole eikä voi olla ajatus, jonka kaikki omistavat: Yleismaailmallinen ihminen. Lukea ilman kirjoitusta on vaikein tapa lukea. Lukutaidottomat, lapset, oppimattomat ja luonnonkansat osaavat tämän. Kirjoituksen perimmäinen merkitys on siis kirjoituksen ulkopuolella. Hän joka osaa lukea ilman kirjoitusta
ymmärtää siksi tieteentaidetta.
Storlek
Färg
IsBokinfoProduct SeriesTitle
erpOwnsPrice BokinfoStatusCode21